Olen tutkija, opettaja ja luennoitsija. Työn alla olevassa kulttuurihistorian väitöskirjassani tutkin miten masennus käsitettiin Suomessa vuosina 1980–1995, niin arjessa kuin lääketieteen ja psykologian opinnoissa.

Ota yhteyttä:
Annastiina Mäkilä
aemaki@utu.fi

Luentojen pohjana toimii kulttuurinen ja historiallinen tutkimus masennuksesta ja mielenterveysongelmista. Yhdistysten ja julkisten tahojen kohdalla hinnoista voidaan keskustella.

Luentopaketit

Häpeä ja mielen ongelmat

Häpeää ei koeta yksin, vaan se muodostuu sosiaalisesti. Häpeä on historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuva muuttuva kokemus.

Onko masennus lisääntynyt?

Luennolla tarkastellaan, millä perusteella masennuksen voidaan sanoa lisääntyneen ja millä perusteella asiaa voidaan myös kyseenalaistaa. Samalla käydään läpi yleisimpiä teorioita mahdollisen lisääntymisen taustalla.

Tautiluokkien sopimuksenvaraisuus

Tautiluokat, erityisesti mielenterveyden tautiluokat ovat sopimuksia. Luennolla käydään läpi, mitä tämä sopimuksenvaraisuus tarkoittaa ja miten se ei tarkoita samaa kuin ”kuvitteellisuus”. Luennolla tarkastellaan masennusluokkien muutosta pitkän 1900-luvun mittaan.

Tilausluennot

Asiakkaan toiveiden mukaan räätälöity luento.

Tutkimustyön yhteiskunnallinen ja tieteellinen vaikuttavuus

Asiantuntijana mediassa

18.6.2022 Tutkimushaastattelu.
Karoliina Toivakka: Surettaa ja ahdistaa: tarvitsenko diagnoosia – vai onko kyse normaaleista tunteista?
ET-lehti 9/2022.

23.11.2021 Tutkimushaastattelu
Lotta Vuorio: #49 Masennuksen historiaa ja moninaisuutta
Menneisyyden Jäljillä -podcast.

17.6.2021 Tutkimushaastattelu.
Heidi Väärämäki: Suvannosta kansantaudiksi.
Helsingin Sanomat.

27.10.2019 Tutkimushaastattelu.
Niklas Mäkinen: Masennuksesta on tullut uusi kansantauti – mutta mikä on oikeasti muuttunut, suomalaisten mielenterveys vai diagnoosit?
Yle Oppiminen. Julkaistu 27.10.2019.

12.4.2018 Tutkimushaastattelu.
Jaana Pakarinen: Diagnoosi: Masennus.
Turun sanomat. 12.4.2018. Sivu 28.

4.10. ja 5.10.2015 Asiantuntijana YLEn kuunnelmassa ”Venetsia.
Kuunnelma tarkasteli mm. perimän merkitystä ihmisen identiteettiin. Käsikirjoitus ja ohjaus Outi Rossi. Ohjaus
Hanna-Helena Kinnunen. Asiantuntijat: FM, kirjailija Anne Latikka ja FM, tutkija Annastiina Mäkilä.

Keskustelijana verkossa

Käyn Hulluna Suomessa -sivustolla julkista kirjeenvaihtoa yhdistyksen jäsenen/jäsenten kanssa.

Tieteelliset esitelmät

26.6.2019
Maiju Kannisto & Annastiina Mäkilä: Cultural connections between Finnish mental health and consumer categories in the end of 20th century.
Kansainvälisen kulttuurihistorian seuran konferenssi (ISCH) teemalla “Global Cultural History”. Tallinn University, Viro. 26.–29.6.2019.

21.9.2018
The dawn of the contemporary depression. The concept of depression in Finnish professional and non professional cultures in the 1980s and 1990s.
The 7th Qualitative Research in Mental Health Conference (QRMH7). Berliini, Saksa. 20.–22.9.2018.

9.8.2017
Resources for coping with depression in Finland in the texts written in the early 1990s.
Social Class, Diagnosis and Treatment in the Nordic Countries after the Second World War. NOS-HS workshop II. Kööpenhamina. 9.8.–11.8.2017.

2.12.2016
Growing need for happiness: Changing ideas of depression in the psychology and medicine in the University of Turku in 1980–1995.
Travelling and transforming therapeutics: Subjectivity, materiality and inequality. International workshop. Turun yliopisto. 1.–2.12.2016.

17.8.2016
Depression as a phenomenon in Finland in 1980–1995.
Studies on Socioeconomic Class and Mental Illness in Nordic Countries. NOS-HS workshop I. Jyväskylän yliopisto. 16.–18.8.2016.

7.6.2016
Self-loathing in depression. A case study on the attributes of depression in the education of psychologists in 1980–1995 in the University of Turku.
XIV Gustav Wasa Conference. Between Body and Mind: Emotions, Health and Medicalization. Jyväskylän yliopisto. 7.-8.6.2016.

12.2.2016
Riskipolitiikasta minätekniikoihin ja feministisestä tieteentutkimuksesta omiin kehitelmiin – Jongleerausta epäsuhtaisilla palloilla.
Kulttuurihistorian tutkimuspäivä. Turun yliopisto.

10.12.2015
Masennuksen anatomiaa Turun yliopiston psykologian oppiaineessa vuosina 1980–1995.
Kulttuurisen mielenterveystutkimuksen verkoston (JY) tapaaminen. Jyväskylä.

9.9.2015
Aspects of Time in Depression in the Contemporary Culture.
Kansainvälisen kulttuurihistorian seuran konferenssi (ISCH). Bukarest, Romania. 7.–10.9.2015.

24.10.2014
Kenellä vastuu yksilön mielestä? Kulttuurinen neuvottelu masennuksen käsitteestä 1980- ja 1990-luvuilla.
Tiede historiassa, historia tieteessä -seminaari. Turun yliopisto. 23.–24.10.2014.

3.9.2014
Posteri: Defining depression in Finnish education of professionals in mental care from 1980 till 1995.
Qualitative Research on Mental Health -konferenssi. Hania, Kreikka. 2.–4.9.2014.

Tieteelliset esitelmät kutsusta

1.3.2019
Hallintaa vai ymmärrystä – Ihmismielen kulttuurinen ja tieteellinen normittaminen lähihistoriallisesta näkökulmasta.
UNESCO Chair in Bioethics ja Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön järjestämässä (TY) opiskelijasymposiumissa ”Pitäisikö ihmisestä tehdä parempi?” pidetty esitelmä.

10.4.2017
Masennus-epidemian alkuajat Suomessa. Miten masennus käsitettiin 1980- ja 1990-luvuilla asiantuntija- ja arkikulttuureissa.
Terveys- ja hyvinvointikeskittymä. Jyväskylän yliopisto.

Yleisöesitelmät

10.10.2017
Masennuskäsitysten kulttuurihistoriaa itsenäisessä Suomessa.
Sinivalkoista humanismia -luentosarja. Eilen ja Tänään -kulttuuriyhdistys. Aboa Vetus & Ars Nova -museon Factory-sali.

24.11.2016
Mistä mörkö on tehty.
Mörk Ö -viikko. Kustavi. 21.–27.11.2016.

10.10.2016
Suomi masennusilmiön aattona.
Studia generalia -luentosarja. 1980-luvun Suomen kulttuurihistoriaa. Turun kaupunginkirjaston Studio.

11.12.2014
Masennuksen lähihistoriaa.
Avoin luento (30 min.) opetustaidot-kurssin osana. Tohtoriohjelma Juno. Turun yliopisto. Syksy 2014.