On aina suunnattoman hienoa, kun ihminen yrittää todella ymmärtää. Näiden tekstien tähden viihdyn väitöskirjani parissa ja 1980- ja 1990-lukujen Suomessa.
Kenneth Reinikka: Depression ennusteeseen vaikuttavat tekijät. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Syyslukukausi 1988. Turun yliopisto. Psykiatria. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon tähtäävät opinnot.
”Pohdintaa
”Huomaamme, että depressiosta esiintyy monenlaisia teorioita. Kaikki käsitykset eivät sulje pois toisiaan, mutta jos rajoitumme tiettyyn näkemykseen, saatamme menettää jotain oleellista. Integratiiviset depressiomallit osoittavat, että on mahdollista lähestyä muita käsityksiä. On tärkeätä muodostaa selkeä käsitys depressiosta, jotta pystyisi hoitamaan ihmisiä oikealla tavalla.
”Kohtaamme myös muita ongelmia. Tiettyjä tekijöitä tutkittaessa herää joskus kysymys: mikä on syy ja mikä on seuraus? Aiheuttaako esim. ero depression vai onko se seurausta siitä? Joskus näyttää siltä, että tietty tekijä aiheuttaa depression, mutta koska depressio myös vaikuttaa siihen tekijään, voi olla vaikea nähdä, kumpi on pohjimmainen syy. Esimerkiksi ero voi aiheuttaa depressio, mutta depressio aiheuttaa eristäytymistä muista ihmisistä. Tieteessä tarvitaan avarakatseista ja kriittistä asennoitumista.
”Tutkittaessa depressiota olisi myös mentävä pintaa syvemmälle. Erilaiset ihmiskäsitykset vaikuttavat eri tavalla depression ymmärtämiseen. Jos ihminen nähdään pelkästään biologisena olentona, myös depressiomallien lukumäärä vähenee. Kun otetaan huomioon ihmisen psykologiset, sosiaaliset ja hengelliset ulottuvuudet, huomataan, että depressiossa on tarkasteltava mitä erilaisimpia tekijöitä.
”Samalla täytyy myöntää tieteellisen tutkimuksen rajoitukset. Voidaan muodostaa erilaisia hypoteeseja, joita pystytään vahvistamaan tutkimuksilla. Onko sitten teorioiden ulottumattomissa oleellisia asioita, joita pitäisi selittää? Olisi tärkeätä ottaa huomioon tieteellisen tutkimuksen rajoitukset, mahdollisuudet ja asema ihmiselämässä esiintyviä ilmiöitä tutkittaessa.
”Kärsimys ja elämän tarkoitus ovat ihmisille vaikeita asioita. Olisi tärkeätä suhtautua oikealla tavalla näihin asioihin, mutta voiko tieteen kautta ymmärtää kaikkia tekijöitä? Franklin (1966) mukaan noin 20 % neurooseista ovat ”noogeenisia”. Ne johtuvat eksistentiaalisesta frustaatiosta, joka voi syntyä kun elämä tuntuu tarkoituksettomalta. Syyllisyydentunteet ovat myös tavallisia depressiossa, ja niiden poistaminen voi olla vaikeaa. Toivon korostaminen on tärkeää erityisesti itsemurhavaarassa olevien depressiopotilaiden hoidossa (Fagerström ja Achté 1986). Minkoff ym. (1973) esittävät, että depression lisäksi toivottomuus on tärkeä tekijä itsemurhayritysten vakavuuden arvioinnissa. Näiden asioiden käsitteleminen on hyvin erilaista, jos ottaa huomioon ihmisen hengellisen ulottuvuuden.”
