Pieniä konferenssivinkkejä

Yliopistolla on paljon hiljaista tietoa, jota saa käsiinsä joko itse kantapään kautta oppimalla tai sitten esimerkiksi kollegan vinkkaamana. Hiljattain tajusin, että itselläni saattaa olla joitain hyödyttävää konferensseihin liittyvää tietoa – tai sitten ei. Joka tapauksessa ajattelin kirjoitella näistä, jos sitten kuitenkin olisi jollekin jotain.

Elikkäs. Mistä niitä itselle hyödyllisiä konferensseja löytää? Konferenssejahan on aivan älyttömästi joka lähtöön, paitsi tietenkin suoraan sinun aiheeseesi, koska se on vain sinun aiheesi. Ensin täytyy siis miettiä millaista tietoa konferensseista haluaa ja minkälaisia tutkijoita haluaisi tavata. Ainakin omasta mielestä tämä on vaikein ja tärkein asia, sillä jollain tavalla kiinnostavia konffia löytyy kyllä aina. Erityisesti ulkomaiset konffareissut ovat omalla alalla kuitenkin niin työläitä, etten ihan vain huvin vuoksi halua käyttää useita päiviä työaikaa päästäkseni sinne.

Konferensseissa voi käydä myös eri tarkoituksia varten ja kannattaa todella miettiä, mitä matkalta hakee ja haluaa. Lähtökohtaisesti vierastan isoja ja hyvin geneerisiä konferensseja, koska aiheet leviävät aivan liian moneen suuntaan. Mutta tiedän, että tämäkin hieman riippuu siitä omasta tutkimusaiheesta ja esimerkiksi siitä, kuinka vakiintuneeseen alaan itse sitoutuu.

Oma ensimmäinen konferenssi väikkäriaiheeni tiimoilta löytyi ihan googlaamalla. Monta päivää raivokkaasti. Löysin vihdoin mielenkiintoiselta kuulostavan konferenssin ja sattumalta toinen ohjaajistani oli käynyt siellä aiemmin ja osasi oman kokemuksensa perusteella suositella. Kyseinen konferenssi ei ollut historia-alan konferenssi, mutta se on osoittautunut ehdottomasti yhdeksi hyödyllisimmäksi käymistäni konffista niin aiheidensa, keskustelujensa että ihmistensä puolesta.

Kun sopivalta tuntuva konffa löytyy, niin voi tosiaan kysellä kollegoilta, onko konffa heille tuttu jotain kautta. Jos konffa ei ole aivan kertaluontoinen, niin kannattaa käydä netistä läpi edelliset konffat ja niiden aiheet ja keynote-puhujat. Joskus voi löytyä jopa aiempien kertojen abstraktikirjoja netistä, mikä antaa jo tosi hyvin osviittaa konffan luonteesta.

Yleensä konffat pyytävät abstraktit jo puolikin vuotta ennen itse tapahtumaa. On siis täysin hyväksyttävää, että ajatukset ja tutkimus ovat edenneet ja ehkä muuttuneetkin abstraktin lähettämisen jälkeen. Kirjoittaessasi abstraktia lue tarkkaan konffan CFP ja katso miten voit sovittaa oman tutkimuksesi annettuihin aiheisiin tai yleiseen teemaan. Usein CFP:ssä on joitain avainsanoja, joita voi toistaa abstraktissa. Abstraktissa on kyse varmasti kaikille apurahahauista tutusta oman tutkimuksen esittelystä mutta myös tarjoamisesta. Ja aivan kuin apurahahauissa, abstrakteja lukevilla on yleensä todella todella monia muitakin abstrakteja luettavana. Kirjoita siis tiivis ja selkeä kuvaus siitä, mistä aiot tulla puhumaan, minkä aineiston perusteella, miksi se pitäisi kiinnostaa ketään ja miten se nivoutuu juuri tähän kyseiseen konffaan eli miksi se pitäisi kiinnostaa juuri niitä ihmisiä, jotka osallistuvat tähän konffaan. Luonnollisesti kieli pitää olla hyvää — ei kukaan halua lukea epäselvää tekstiä. Jos et ole varma, pyydä ystävää tai kollegaa oikolukemaan.

Jos konffa kiinnostaa, mutta oma osaaminen epäilyttää, niin aina kannattaa silti hakea, sillä siinä ei menetä mitään (muuta kuin aikaa). Oma ensimmäinen konffa tuntui todella pelottavalta ja en ikinä olisi uskonut, että minut — aivan täysi noviisi — hyväksyttäisiin mukaan. En päässytkään mukaan omalla paperilla, vaan posterilla, mikä osoittautui lopulta tosi hyväksi ratkaisuksi. Sain rauhassa keskittyä itse konferenssin antiin, osallistua keskusteluihin ja hakea rahoitusta matkalle ilman, että minun olisi täytynyt jännittää esitelmän pitämistä.

Konffaa varten pitää useimpien hakea myös rahoitus. Tiedätte tästä varmaan kaiken, mutta jotkut eivät aina tule ajatelleeksi, että myös jälkikäteen voi hakea apurahaa ainakin joiltain tahoilta. Ja samaa matkaa varten voi aivan hyvin hakea rahoitusta useammalta taholta, ja näin on melkein pakkokin tehdä, jossei halua maksaa puolta matkasta omasta taskusta.

Konferenssi-esitelmän tekoa paikan päällä.

Yleisesti vitsaillaan siitä, kuka on tehnyt esitelmänsä edellisenä yönä tai lentokoneessa. Vitseillä on usein myös totuuspohjaa ja tärkeintä on, että esitelmä on valmis ennen omaa H-hetkeä. Ota kuitenkin ennalta selvää paikan päällä olevista laitteista ja siitä, miten ja missä tiedostomuodossa esitelmä halutaan. Jos kirjoitat esitelmääsi vielä viimeisenä yönä ja haluat siitä vielä tulostaa paperisen version, niin selvitä tämäkin ennalta. Käytännön asioissa konferenssin järjestäjät auttavat, mutta älä jätä viime tinkaan, sillä aina ei tulostaminen onnistu itse yliopistolla, mikä voi tarkoittaa ylimääräistä aamulenkkiä oman esitelmäpäivän aikana.

Olen kuullut, että osa ei halua konferensseista muuta kuin merkinnän käynnistä eivätkä ole siellä verkostoitumassa. Itse kuitenkin pidän verkostoitumista konferenssien yhtenä oleellisimpana antina. Tietenkin tärkeää on kuulla uusimmasta tutkimuksesta ja jokaiselta konffareissulta olenkin palannut paksujen muistiinpanojen kanssa kotiin. Mutta konffat ovat paikkoja, joihin kerääntyy yhteen paikkaan ihmisiä, jotka oletusarvoisesti ovat kiinnostuneita saman tyyppisistä asioista ja erityisen kiinnostuneita muiden paikalla olijoiden tutkimuksista ja ajatuksista. Tämä on se puoli, johon kannattaa heittäytyä mahdollisimman rohkeasti ja avoimin mielin. Mitä itse ehkä eniten kadun, on se, etten ole pitänyt parempia muistiinpanoja kaikista aivan älyttömän kiinnostavista keskusteluista aivan mahdottomasti asioista tietävien ja lähes järestään todella mukavien ihmisten kanssa.

Erityisesti alkuun oli aivan kamalaa ojennella kättään ja yrittää esittäytyä ihmisille, jotka omissa silmissä kuuluivat aivan toiseen kastiin. Pelkäsin koko ajan nolaavani itseni, pitkästyttäväni heitä tai etten tietäisi jotain aivan perusasioita minulle tärkeistä aiheista. Tutkijoissa on kuitenkin se ihana puoli, ettei heitä kiinnosta se, mitä sinä et tiedä, vaan se, mitä sinä tiedät. Tutkijuus on sellainen ihmeellinen kiinnostunut positio maailmaan, että kaikesta yritetään löytää uutta ja ihmisiin suhtaudutaan hyvin kannustavasti. Kaikkeen sosiaaliseen kannattaa siis osallistua. Ja huomatkaa, ettei sosiaalisen tarvitse tarkoittaa konffan virallisia osioita, vaan työn kannalta voi olla aivan yhtä oleellista juoda kaljaa kello yksi yöllä kuin seistä konffapaikan käytävillä kahvikupin kanssa. Oleellisinta on, että löydät juuri itseäsi kiinnostavat ihmiset ja juttelet heidän kanssaan. Lupaan, ettet voi yllättyä muuta kuin positiivisesti.

Verkostoitumassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.